Puhe Sommelossa 23.3.2019

24.03.2019 11:08

Hyvät ystävät

 

Tunnen valtavaa etuoikeutta seistessäni tänään tässä edessänne ja kiitollisuutta siitä, että teitä on saapunut paikalle näin sankoin joukoin. Sanotaan, että ennen kuin aloittaa on hankittava hyviä neuvoja ja kun sitten on tehnyt päätöksen on toimittava viipymättä. Uskon, että tästä kuulijakunnasta löytyy sellaista viisautta ja elämänkokemusta, jota kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Äsken soinut Kalastaja-Eemelin valssi tuo mieleeni lapsuuden kesät mökillämme Kerimäen Luotojärvellä. Muistoja siitä kun laiturin nokasta pappani suosiollisella avustuksella ensikertoja laski ongenkoukun veteen. Hetken kun malttoi ja oli kärsivällinen, niin Ahti todella soi antejain pieninä ahvenina. Äitini mielestä kuvaavampi kappale lapsuudestani olisi tosin ollut Vaahteranmäen Eemelin tunnuskappale. Syitä voi vain arvailla.

Lapsuus ja nuoruus koulii: minä sain oppia oikeudenmukaisuudesta, viisautta ja voimaa toimia vastuullisesti, tarmokkuutta työhön. Sanotaan, että kun ihminen kasvaa hän alkaa nähdä niitä syy-seuraus suhteita, jotka ovat hänet johdattaneet siihen pisteeseen, jossa hän nyt on. Tämä ajatus on järkeenkäypä myös ryhmien, kansojen ja valtioiden tasolla. Suuri vaara piilee siinä, että emme tunne menneisyyttämme, emme hallitse nykyhetkeä, emmekä pysty rakentamaan tulevaisuutta. Tasapaino saavutetaan kun pystymme vastaamaan siihen mistä tulemme, missä olemme ja minne olemme menossa.

Uskallan väittää, että historiattomuus ja näköalattomuus on vaivannut Kymenlaaksoa ja laajemmin Kaakkois-Suomea jo pidemmän tovin. Pitkään rakentunut vauraus katkesi reilu vuosikymmen sitten. Muutos oli nopea ja väistämätön. Epätoivo ja pelokkuus lisääntyi, mutta pahinta oli ylpeyden ja hallinnan menetys. Syntyneen huonon kierteen ja epäluottamuksen ilmapiiri ei ole rohkaissut päätöksentekoon; uskallus ja rohkeus on puuttunut.

Syyttävät sormet eivät auta, kun yhdessä ryhdytään rakentamaan tulevaisuutta. Haasteet ovat isot. Väestö ikääntyy vauhdilla heikentäen samalla huoltosuhdetta, maamme koulutusaste ja osaaminen laskee hälyyttävää vauhtia sekä osattomuus ja kansalaisten kahtiajako lisääntyy. Globaalilla tasolla haasteita luo koventunut kilpailu, työn ja teknologian murros sekä ilmastonmuutos. Nyt on uuden sukupolven aika astua esiin ja huolehtia, että hyvinvointia riittää vielä tulevaisuudessakin ja aikaisempien sukupolvien arvokas perintö kantaa. On yhdessä löydettävä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti tasapainoinen resepti haasteisiin niin että kaikki pidetään mukana.

Me pystymme varmasti jokainen allekirjoittamaan ajatuksen, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on maailman paras keksintö. Hyvinvointivaltio on ollut ratkaisu tarjota ihmisille lähtökohdista, sukupuolesta ja taustasta riippumatta tasaveroiset mahdollisuudet rakentaa elämäänsä. Se on mahdollistanut vuosikymmenten ajan merkittävän aineellisen ja aineettoman hyvinvoinnin sekä tasaisen tulonjaon. Samalla se on lisännyt ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vastuuta lähimmäisistä. Kasvava eriarvoisuus vähentää sisäistä turvallisuuttamme, lisää kahtiajakoa ja vie ihmisiltä uskon tulevaisuuteen ja instituutioihin.

Koko hyvinvointivaltion ajatus on aina perustunut korkealle työllisyydelle. Vain kohentuvalla työllisyydellä voimme varmistaa, että hyvinvointivaltion palveluihin – niin koulutukseen, sivistykseen ja soteen - sekä eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoitukseen riittää varoja myös jatkossa. Oikotietä onneen ei ole ja seuraavalla vaalikaudella kaikki kivet on käännettävä, että työllisyysaste voidaan nostaa 75 prosenttiin. Tämän päivän työllä turvaamme huomisen eläkkeet. Löysien puheiden sijaan tarvitsemme ylisukupolvista ymmärrystä ja sopimista. Mitä paremmin nuoret pääsevät työelämään, sitä varmemmin pystymme turvaamaan vanhemman väestön eläkkeet.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa täytyy mennä potilas edellä, ei poliittiset lehmänkaupat. Julkisen palveluntuottajan tulee edelleen säilyä kuskin paikalla. Tällä hetkellä noin 10 prosentista sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjistä aiheutuu noin 80 prosenttia kustannuksista. Tulevalla vaalikaudella on jatkettava niin sosiaalipuolen, perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon parempaa yhteensovittamista, jolloin voidaan nimenomaisesti parantaa tämän eniten palveluita tarvitsevan 10 prosentin hoitoonpääsyä ja hillitä kustannuksia. Hoivapuolella tulee toteuttaa hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ja hoivakoteja on valvottava väärinkäytöksien ehkäisemiseksi.

Pienen kansakunnan suurin voimavara on osaaminen. Suomi oli pitkään koulutusasteella mitattuna maailman kärkivaltioita. Korkealla osaamisella synnytettiin hyödykkeitä, joiden viennistä saatiin kansantalouteen merkittävää lisäarvoa. Viime vuosikymmen koulutuksesta on kuitenkin leikattu ja samalla on rapautettu osaamispohjaamme sekä vientitaloudesta saatavat tulot ovat heikentyneet. Samalla työelämä on muuttunut entistä tutkintopainotteisemmaksi ja erikoistumista vaativammaksi. Jos nykykehitys jatkuu on uhkana, että 1977 vuonna syntyneiden ikäluokka uhkaa jäädä maamme historian koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Minkälaisen tulevaisuuden kuvan tämä piirtää nuoremmille ikäpolville? Tarvitsemme merkittäviä panostuksia koulutusjärjestelmämme vahvistamiseen aina varhaiskasvatuksesta korkean asteen koulutukseen. Tällä hetkellä pelkän peruskoulutuksen varassa olevia työikäisiä on noin 600 000, heistä vain noin 40 prosenttia on työllisiä. Maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän nostaminen ovat välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja, joilla nostamme työllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassamme.  On nimittäin paljon helpompi kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Koulutus on parasta työllisyyspolitiikkaa ja tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä. Osaamista vahvistavat tulevaisuusinvestoinnit maksuttomaan toiseen asteeseen, perustutkimukseen ja innovaatiotoimintaan maksavat itsensä ennen pitkään takaisin. Tavoitteena tulee olla, että suomalaiselle osaamiselle on jatkossa entistä enemmän kysyntää ulkomailla ja suomalaisten yritysten asema kansainvälisen kaupan arvoketjuissa vahvistuu, jolloin myös vientitulot kasvavat. Tässä myös Kymenlaaksolla on tärkeä asema, kun esimerkiksi metsäteollisuuden uusien puupohjaisten ja ympäristöystävällisempien tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa.

Antti Rinteen sanoin: ”Kun SDP on rohkeimmillaan, SDP on parhaimmillaan.” Tällä hetkellä voi ylpeänä todeta, että rohkeutta liikkeestämme löytyy. Siinä missä muut puolueet ovat viime aikoina keskittyneet lähinnä syyttelemään ja nälvimään toisiaan sekä lietsomaan pelkoja, on SDP:ssä uskallettu tuoda rohkeasti julki omaa vaihtoehtoa ja puhumaan siitä kuinka aidosti tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan. Lyhytnäköisesti vaalikauden sijasta tähtäin on rohkeasti otettava vuosikymmeniksi eteenpäin ja kerrottava ihmisille mihin vaihtoehdoilla pyritään. Poliitikkojen tulee visioida, linjata ja johtaa Suomen kehitystä. Vaaleissa ääni SDP:lle on ääni reilummalle työelämälle, ääni koulutuksen kunnianpalautukselle sekä ääni tulevaisuuden hyvinvoinnin ja huolenpidon rakentamiselle.

Lopulta elämä ja politiikka on kuin kalastusta. Kun olosuhteet on oikeat, luottaa omaan tekemiseen, jaksaa yrittää ja malttaa mielensä, niin vähitellen hyviä asioita alkaa tapahtua ja pienet ahvenetkin kasvavat isoiksi lohiksi. Siinä hyvät ystävät piilee vahvuutemme tulevaisuudessa. Kuljetaan ylpeydellä eteenpäin!

Muutos alkaa 14.4. Tehdään yhdessä seuraavat kolme viikkoa hartiavoimin töitä sen eteen, että vaalipäivänä sosialidemokraattien punainen palkki kohoaa kaikkein korkeimmalle. Kiitos!

hyvinvointivaltio työllisyys koulutus

Blogi
© 2024 Eemeli Lehtinen